Taas yksi pipo, tällä kertaa äidille! Niinhän se taas meni, että olin huolehtinut tytön syksykamppeet, miehen vetimet ja sitten huomasin itse olevani syyspipoton. Onneksi näitä pipoja hurauttaa Kukikkaiden kuosien ohjeen avulla nopeasti.
Tämä kierrätysompelu on vähän hassua. Toisaalta olen kauhean innoissani miettimässä, mitä kaikista (omista tai sukulaisten) vanhoista vaatteista voisi tehdä, mutta samalla koen sitten vähän huonoa omaatuntoa siitä, jos "tuhoan" jonkun vaatteen, joka jollein toiselle voisi vielä olla käyttökelpoinen. Likaisia, nukkautuneita, virahtaneita tai rikkinäisiä vaatteita ei tosin tulisi mieleenkään viedä lahjoituksena UFF:illä eikä Konttiin (jokainen köyhä ja koditonkin ansaitsee ehjät ja siistit vaatteet), joten tästä maalitahraisesta (äitini) trikoopaidasta en kokenut kokenut huonoa omaatuntoa.
Aiemmin olen tehnyt tuolla helpolla pipo-ohjeella pipoja vain miehelle, joka haluaa päähineensä aika matalina. Itse tykkään korkeammista pipoista, ihan vain siksi, että saan nutturankin mahtumaan sinne.
Pipo syntyi tosiaan tällä kertaa kokonaan tuosta paidasta: paidan rinnuksesta tuli pipon etupuoli, selkäpuolesta pipon takapuoli ja hihoista leikkasin vuoret.
Olen oikein tyytyväinen ekaan omaan pipooni. Ja oli kiva huomata, kuinka näppärästi homma nyt kolmannen pipon kanssa eteni, tytön puolen tunnin päiväunien aikana ehdin kaivaa ompelukoneen esiin, leikata kankaat, ommella pipon ja siivota jälkeni.
Ihania syyspäiviä!
jk. Jostain ihme syystä en saa tähän blogiin sellaista pikakommentointimahdollisuutta (tehän tiedätte, niitä rastilaatikoita, esim. "luin" ja "kiva idea". Löydän kyllä asetuksista sen ominaisuuden, mutta jostain syystä muutokset eivät tule blogiin näkyviin. Onko jollain vinkkejä, miten ihmeessä sen saisi toimimaan?)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!